Kuukauden kisa - Lokakuu 2009

SKRÄPPÄÄ ISÄLLE

Tällainen oli inspiroidu.netin kuukaudenkisa-haaste:

Muista isää isänpäivänä - skräppäämällä! Kokoa hänelle pieni albumi yhteisistä hetkistänne lapsuudessasi, parhaista muistoistanne nuoruudessasi tai isän antamista hyvistä neuvoista. Aihe voi olla mikä tahansa, mikä liittyy isään. Voit skräpätä myös isoisälle tai omien lastesi isälle - kaikille heille, jotka juhlivat marraskuun toisena sunnuntaina. Olipa kohde sitten kuka tahansa, skräppää aiheella isä.

-  vähintään kymmenen (10) sivun kokonaisuus (muoto, koko ja toteutustapa vapaa)
-  sivumäärään ei lasketa ns. täytesivuja (pelkät kuviopaperit tai kalvosivut välilehtinä jne.)
-  valokuvia tulee sijoittaa vähintään viidelle (5) sivulle, pelkkä kirjoitus joka sivulla ei riitä
-  tekstiä ja tarinaa tulee olla muussakin muodossa kuin otsikoissa
-  työssä tulee käyttää ainakin kahta itse tehtyä koristetta
-  valmiille työlle tulee tehdä jonkinlainen lahjapakkaus (rasia, pussukka tms.)
-  lahjapakkaukseen tulee liittää itse tehty onnittelu- tai pakettikortti
-  työ tulee laittaa kokonaisuudessaan esille blogiin (tms.), nimiä ja kasvoja voi sensuroida

Harmikseni valokuvissani on ylivalotusta ja en ole saanut kuvissa näkymään työtäni ihan niin kuin halusin. Harmittelin myös että en voinut jättää tämän antamista isänpäivään sillä halusin että paketti ehtii oikeasti perille ennen kuin se näkyy täällä. Ehkäpä ajatus on kuitenkin tärkein ekä tarkka ajankohta. Tässä siis oma työni:

Ensin kortti...

Sitten laatikko jossa on erikseen pohja ja kansi...

Itse tehdyt koristeeni ovat nämä talot ja samoin toisilla sivuilla olevat rakennukset ja puut. Ne on tehty leimaamalla tekstin päälle ja kohottamalla leimakuvio värittömällä kohojauheella. Lopuksi olen värittänyt kuvat ja leikannut irti.

Tässä on itse albumi. Se on samalla ensimmäinen kirjansidontatyöni...

Albumin olen tehnyt japanilaisella kirjansidonnalla ja tässä olen käyttänyt perussidontaa. Kukkakuvio on tehty leimaamalla ja kohojauheella.

Kannen kirjaimet saivat uudenlaisen pinnan paksulla kerroksella akryylimaalia, vihreää ja kultaa.

Ensimmäinen sivu...

(Täällä ajassa kuljemme vielä kompastellen, haavojamme kantaen.

Isä Taivaallinen muutti suunnan; rakkaimpansa, kalleimpansa antaen.

Mitä eniten sinulle toivon? Sitä itse antaa en saata:

Ettet ikinä, milloinkaan unohda taivaan oikeaa kotimaata.

Että siellä, Isän luona, saisin olla kanssasi kerran.

Hän etsii meitä, eksyneitä, vielä tämän elämän verran.

-Ja ettet pelkää, ei Jumala käännä selkää!

3.10.2009)